Moikka tyypit!
Kävin muutama
viikko takaperin kattomassa Turun kaupunginteatterissa Seitsemän veljestä ja
onnenkantamoisen kautta pääsin nyt keväällä myös katsomaan Taru sormusten
herrasta. Molempia suosittelen lämpimästi!
Uskaltauduin
myös kysymään Jonas Saarta, joka näyttelee molemmissa edellä mainituissa, mun
haastatteluun. Heti ensimmäisenä kaadettiin kahvit pöydälle, niin mulle tuli
ihan ”norsu posliinikaupassa” -olo, mutta kai se toimi hyvänä jään rikkojana.
Nauttikaa.
-Nelli
Lähetään
helpolla. Mikä on sun lempileffa?
Mulla on olemassa noin100 leffan lista, jota on 15
vuotta kerättynä. Joku niistä sadasta perustuen fiilikseen. Amelie on yks, jos
haluu jotain kevyempää ja ihan Taru sormusten herrasta koko trilogia, joka on
tietty ihan omanlaisensa. Mut, ei oo yhtä lempi leffaa, vaihdellu ihan
ikäkausittain ja sen mukaan mikä fiilis mulla on.
Tykkäätkö
lukemisesta ja löytyykö lempikirjaa?
Kolmen viime vuoden aikana on tullu luettua tosi vähän
mitään sellasta, mikä ei ois taustamateriaalia mutta kirjat on tosi lähellä
sydäntä. Toivottavasti nyt kesällä loman aikana ehtis lukemaan. Sadan kirjan
listaa leffojen tapaan ei löydy. Daniel Quinnin Ishmael iski 15-vuotiaana
kovasti ja siinähän vaan poika ja gorilla käy filosofisia keskusteluja.
Kuinka
iso LOTR (Lord of the rings) fani olit ennen produktiota?
Meijän jutussa on mukana
ihan tyyppejä, jotka on ihan niin sanotusti syvällä et on ihan opetellu sen
haltiakielet ja muut, että siinä mielessä oon kesy fani. Kirjat luin
15-vuotiaana ihan just ennen, ku leffat tuli ulos. Ehdin lukemaan kirjat ennen
ku leffan visuaalinen mielikuva oli vahvasti päässä. Luin 15-vuotiaana ihan
kaikki Silmallirionit niin sanotusti kunnolla perehdyin aiheeseen. Hobittitkin
on luettuna, leffoista ei tietty tarvii puhua.
Mites
toi hobitti toimii ton pituuden suhteen?
Se toimii näyttämön lakeja kunnioittaen ja totuuden
lakeja ei kunnioittaen. Gandalfina oleva Mika Kujala on mua semmoset 15 senttiä
lyhyempi. Ei olla lavalla paljoo vierekkäin ja sit yritän näytellä Bilbossa
ikääntymistä sillä, että se menee koko ajan enemmän kumaraan. Ja mä oon
semmonen 183cm, että ihan hobitti pituutta en ole.
Kuinka
hektistä se on lavan takana, kun sullakin on Taru sormusten herrassa monta
roolia?
Mulla on siitä onnellinen asema, että mulla ei oo
supernopeita vaihtoja kuin ihan lopussa, kun vanha Bilbo tulee Hobittilaan. En
mä siellä kuitenkaan paljoo istuksi. Siellä on pari semmosta muutaman minuutin
istahdusta, mitä voi tehdä. Taru on vähän iisimpi. Tom of Finland, jota me
esitettiin viime keväänä Logomolla mulla itelläni oli paljon nopeempia
pikavaihtoja.
Miten
hyvin tutustuit Seitsemään veljekseen ennen kuin sait roolin Laurina, oliko se
vaan koulun pakkopulla lukeminen?
Koulun pakkopulla oli se välitön. Kun Seittemän
ohjaaja Lauri Maijala lähesty mua, että vois olla tämmönen rooli, ennen ku oli
edes puhetta siitä että oisin kiinnityksellä Turun kaupunginteatterissa, siinä
vaiheessa luin valikoivasti ja katoin, että missäs se Lauri nyt olikaan ja,
mitä se nyt tekikään.
Onko
sulla jotain yhteistä sun roolihahmojen, esimerkiks Laurin, kans?
On se Laurin pohdiskelevuus ja syrjäänvetäytyneisyys
jossain kohtaa ollu ominta. En suina päinä aina oo ensimmäisenä hyppäämässä
mutta en vetäydy syrjäänkään. Oon semmonen tarkkailija luonteeltani. Meidän
tulkinnassamme Laurista hän tanssii ja laulaa.
Miten
sä rentoudut esitysten välillä tai esityskauden aikana?
Esimerkiks tupla Veljesten aikana, joka on tosi
fyysinen esitys, on sillee et kun esitys alkaa kello 12 niin se loppuu kolmelta
ja seuraava alkaa seittemältä. Siinä on neljä tuntia aikaa just tarpeeks että
voi ottaa ikään kun päiväunet. Tai kivana päivänä käy kävelemässä ja kuuntelee
podcasteja tai musiikkia. Tiukempina esitys päivinä, joissa ensimmäinen esitys
loppuu viideltä ja toinen alkaa seittemältä on just aikaa syödä ja saada 15
minuutin nollaus. Rahkosen Ollin kanssa Viimesessä laivassa kokeiltiin
tuplaesityksissä sitä, mikä toimis paremmin. Se että välillä vähän nollaa vai
että pitää ittensä käynnissä koko ajan.
Se ei oo roolin koosta kiinni vaan siitä, mitä sä joudut fyysisesti tekemään siellä lavalla. Jos pitäis verrata niin Veljekset on huomattavasti fyysisesti rankempi siks että Veljeksissä me ollaan koko ajan lavalla, pitää olla koko ajan läsnä ja koko ajan näytellä. Kun sit taas Tarussa voi hetkeksi kun Bilbo menee pois ja Jonas tulee hetkeksi.
Millanen
koulutus sulla on?
Valmistuin TEAKista 2015 eli oon teatteritaiteen
maisteri, pääaineena näyttelijäntyö.
Yllättikö
TEAKin opiskelu sut jotenkin?
Mulla ei ihan hirveesti ollu ennakokäsityksiä. Se
yllätti, että se on kuitenkin tosi hyvin organisoitu koulu. Et vaikka se on
taideala, ni se on yliopisto, jossa valmistutaan maistereiksi. Kirjotetaan
kaikki kirjalliset opinnäytetyöt ja nekin on jo parantuneet, kun ne 90-luvulla
saatto olla aikamoista sekamelskaa.
Mikä
sun haaveammatti oli pienenä vai ooks sä aina haaveillu näyttelijän urasta?
Kyl mä jo 6-7-vuotiaana sanonu, että musta tulee
näyttelijä. Kaikkee siinä välillä tapahtu ja 25-vuotiaana sit pääsin kouluun.
Mikä
sä sit olisit ammatiltast, jos et olis näyttelijä?
Mä oisin opettaja. Oon ihan valmistunukki, filosofian
ja elämänkatsomustiedon opettajaksi. Eli olisin niitten ja draaman opettaja
välillä, joka tekee tosi aktiivisesti näyttelijäntyötä harrastuksenaan.
Mikä
on sun varhaisin teatterimuisto?
Taitaa olla Pekka Töpöhäntä esitys Jyväskylän
kaupunginteatterissa. En muista tarkkaa ikää, mutta sen ikänen että muistan
jotain esityksestä. Jyväskylässä sillon tällön vietiin aina teatteriin, et
kyllä kulttuurillisen kasvatuksen olen kuitenkin saanut.
Onks
sulla jotain unelmarooleja?
En viitti kaikkia suoranaisesti sanoa, kun sit ne ei
koskaan toteudu. Enemmänkin minkä tyyppistä haluis päästä vielä tekemään, niin
Shakespearea ja Tsehovia ja amerikkalaisia modernisteja. Musikaalipuolelta
paljonkin erilaisia, se on aika iso litannia. Rooleista ois varmaan Phantom eli
Kummitus Oopperan kummituksesta, Siel ois varmaan Chessiä, Miserablesin eli
Kurjat tekisin koska tahansa uudestaan,
Jekyll & Hyde. Lukiossa olin kyllä Kesäyön unessa olin
Pyramus, se teatteriseurueen äänekäs näyttelijä.
Onks
sulla nyt kesäteatteria?
Ei oo. Tää on ollu tiukkaa puristusta elokuusta
lähtien, niin on kesälomalla ja aion sen sellasena pitääkin, ellei jotain parin
päivän kuvausjuttuja tuu.
Onko
ajatuksena käydä kuitenkin kattomassa kesäteatteria?
Juu. Samppalinnaan tulee nyt se Jason Robert Brownin
säveltämä Honeymoon in Las Vegas, Suomenlinnaan tulee Yksi lensi yli käenpesän,
sekin kiinnostelee. Kyl kesällä yleensä, jos itellä ei oo töitä, on ihana et
ehtii käydä kattomassa. Kesäteatterit on yleensä vähän rennompia et ne ei vaadi
niin paljon mentaalista keskittymistä.
Kiitos haastattelusta, Jonas!
Seitsemän
veljestä 12.5. asti
Taru
sormusten herrasta 29.12. asti
Kommentit
Lähetä kommentti