Alkuperäistarina: Aarni Kuorikoski, Esa Nieminen, Niklas Rosström
Käsikirjoitus: Annina Enckell
Musiikki: Esa Nieminen, Niklas Rosström
Laulujen tekstit: Sinikka Svärd, Annina Enckell
Ohjaus: Toni Ikola
Koreografia: Venla Viisanen
Laulujen sovitus ja harjoitus: Outi Ollila
Musiikin sovitus: Pasi Ketola, Outi Ollila
Orkestrointi ja äänisuunnittelu: Pasi Ketola
Lavastus- ja valosuunnittelu: Timo A. Aalto
Lavastuksen toteutus: Timo A. Aalto ja Sanna Leppänen
Pukusuunnittelu: Jenny Sainio
Tarpeisto: Sanna Leppänen, Kikka Valkeinen
Kampaussuunnittelu: Mia Czakan
Maskeeraussuunnittelu: Anni Salomaa
Valokuvat: Timo Huttu/Flashing Porridge
Graafinen suunnittelu: Marcus Lindén
Tuotantosuunnittelu: Mia Kuisma, Miia Raivikko-Alhoranta
Rooleissa: Vilma Koskela, Ami Aspelund, Sari Koskela, Anni Salomaa, Peter Nyberg, Esa Lehtinen, Helena Boberg, Mikko Alm, Roope Pelo, Jerry Sarlin
80-luku, 40-luku, Annin tarina, perunkirjoitus. Tässä oli kaikki, mitä tiesin, kun astelin Äidinmaan katsomoon Vuohensaaressa vuoden teatteritauon jälkeen. Voin myöntää, että minulla ei oikeastaan ollut minkäänmoisia odotuksia, vaikka näyttelijäkaartin tiesin olevan täynnä lahjakkuuksia.
Kävelin ulos esityksestä hämmentyneenä ja onnellisena. Totesinkin äidilleni ja mummilleni, että en ihmettelisi, vaikka tämä musikaali nähtäisiin tulevaisuudessa Suomen kesäteatterien vakiotarjonnassa, jotain niin perin suomalaista siinä on, vaikka kyse on aika tuoreesta musikaalista.
- -Nelli
Vanha Anni (Ami Aspelund) muistelee kesää nuorena tyttönä 1939, jolloin tapasi Olavin (Peter Nyberg). Anni kertoo tarinaansa tyttärentyttärelleen Lauralle (Anni Salomaa), joka uhkuu feminismiä, mutta tavallaan on kiinni prinsessaunelmissa. Nuorta Annia esittää Vilma Koskela.
Äidinmaa on naisten tarina, joka kuroutuu sukupolvien yli. Tarina tuo esiin moninaiset äiti-tytär-suhteet ja niiden kolhut. Minusta musikaalin rakkaustarina jää jopa toissijaiseksi, vaikka se onkin koskettavaa katsottavaa. Tunteita herättävimmät kaksikot ovat Vieno (Sari Koskela) ja Anni, äiti ja tytär niin oikeassa elämässä kuin lavallakin. Sekä parhaat ystävät Anni ja Sofia (Helena Boberg).
Koko näyttelijäjoukossa ei ole yhtäkään heikkoa suoritusta tai huolimattomasti tehtyä hahmoa. Jopa Jerry Sarlinin ja Anni Salomaan väliset lyhyet kohtaukset kipinöivät vahvaa tunnetta.
Tarinan pääparin toinen puolisko Peter Nyberg on näyttelijöistä ainoa ammattilainen, mutta sitä ei kyllä uskoisi, sillä Koskela on Nybergin kanssa niin tasaväkinen kuin olla ja voi. Heidän voimakkaat yhteensopivat äänensä saivat kylmät väreet kulkemaan pitkin kehoani, erityisesti ”Sydän pakahtuu” kappaleen aikana.
Tämä on Koskelan rooli ja musikaali. Hän on valovoimainen ja vahva, mutta myös rakastava ja hauska Anni. Vanhan ja nuoren Annin yhteiset hetket ovat vain kirsikka kakun päällä.
Ellen tietäisi, että tämä on ohjaaja Toni Ikolan debyytti, en pystyisi sitä mistään kertomaan. Kokonaisuus on niin täydellinen ja viimeistelty.
Loppusilauksen ja uskottavuuden luovat myös Mia Czakanin suunnittelemat kampaukset ja Jenny Sainion puvustus.
Esitykset Vuohensaaressa 10.7.-14.8.2021
Kommentit
Lähetä kommentti