Teatterin kahvilassa - Jonas Saari


Moikka tyypit!

 Kävin muutama viikko takaperin kattomassa Turun kaupunginteatterissa Seitsemän veljestä ja onnenkantamoisen kautta pääsin nyt keväällä myös katsomaan Taru sormusten herrasta. Molempia suosittelen lämpimästi!

  Uskaltauduin myös kysymään Jonas Saarta, joka näyttelee molemmissa edellä mainituissa, mun haastatteluun. Heti ensimmäisenä kaadettiin kahvit pöydälle, niin mulle tuli ihan ”norsu posliinikaupassa” -olo, mutta kai se toimi hyvänä jään rikkojana. Nauttikaa.



-Nelli





Lähetään helpolla. Mikä on sun lempileffa?

Mulla on olemassa noin100 leffan lista, jota on 15 vuotta kerättynä. Joku niistä sadasta perustuen fiilikseen. Amelie on yks, jos haluu jotain kevyempää ja ihan Taru sormusten herrasta koko trilogia, joka on tietty ihan omanlaisensa. Mut, ei oo yhtä lempi leffaa, vaihdellu ihan ikäkausittain ja sen mukaan mikä fiilis mulla on.



Tykkäätkö lukemisesta ja löytyykö lempikirjaa?

Kolmen viime vuoden aikana on tullu luettua tosi vähän mitään sellasta, mikä ei ois taustamateriaalia mutta kirjat on tosi lähellä sydäntä. Toivottavasti nyt kesällä loman aikana ehtis lukemaan. Sadan kirjan listaa leffojen tapaan ei löydy. Daniel Quinnin Ishmael iski 15-vuotiaana kovasti ja siinähän vaan poika ja gorilla käy filosofisia keskusteluja.



Kuinka iso LOTR (Lord of the rings) fani olit ennen produktiota?

 Meijän jutussa on mukana ihan tyyppejä, jotka on ihan niin sanotusti syvällä et on ihan opetellu sen haltiakielet ja muut, että siinä mielessä oon kesy fani. Kirjat luin 15-vuotiaana ihan just ennen, ku leffat tuli ulos. Ehdin lukemaan kirjat ennen ku leffan visuaalinen mielikuva oli vahvasti päässä. Luin 15-vuotiaana ihan kaikki Silmallirionit niin sanotusti kunnolla perehdyin aiheeseen. Hobittitkin on luettuna, leffoista ei tietty tarvii puhua.



Mites toi hobitti toimii ton pituuden suhteen?

Se toimii näyttämön lakeja kunnioittaen ja totuuden lakeja ei kunnioittaen. Gandalfina oleva Mika Kujala on mua semmoset 15 senttiä lyhyempi. Ei olla lavalla paljoo vierekkäin ja sit yritän näytellä Bilbossa ikääntymistä sillä, että se menee koko ajan enemmän kumaraan. Ja mä oon semmonen 183cm, että ihan hobitti pituutta en ole.



Kuinka hektistä se on lavan takana, kun sullakin on Taru sormusten herrassa monta roolia?

Mulla on siitä onnellinen asema, että mulla ei oo supernopeita vaihtoja kuin ihan lopussa, kun vanha Bilbo tulee Hobittilaan. En mä siellä kuitenkaan paljoo istuksi. Siellä on pari semmosta muutaman minuutin istahdusta, mitä voi tehdä. Taru on vähän iisimpi. Tom of Finland, jota me esitettiin viime keväänä Logomolla mulla itelläni oli paljon nopeempia pikavaihtoja.



Miten hyvin tutustuit Seitsemään veljekseen ennen kuin sait roolin Laurina, oliko se vaan koulun pakkopulla lukeminen?

Koulun pakkopulla oli se välitön. Kun Seittemän ohjaaja Lauri Maijala lähesty mua, että vois olla tämmönen rooli, ennen ku oli edes puhetta siitä että oisin kiinnityksellä Turun kaupunginteatterissa, siinä vaiheessa luin valikoivasti ja katoin, että missäs se Lauri nyt olikaan ja, mitä se nyt tekikään.  



Onko sulla jotain yhteistä sun roolihahmojen, esimerkiks Laurin, kans?

On se Laurin pohdiskelevuus ja syrjäänvetäytyneisyys jossain kohtaa ollu ominta. En suina päinä aina oo ensimmäisenä hyppäämässä mutta en vetäydy syrjäänkään. Oon semmonen tarkkailija luonteeltani. Meidän tulkinnassamme Laurista hän tanssii ja laulaa.



Miten sä rentoudut esitysten välillä tai esityskauden aikana?

Esimerkiks tupla Veljesten aikana, joka on tosi fyysinen esitys, on sillee et kun esitys alkaa kello 12 niin se loppuu kolmelta ja seuraava alkaa seittemältä. Siinä on neljä tuntia aikaa just tarpeeks että voi ottaa ikään kun päiväunet. Tai kivana päivänä käy kävelemässä ja kuuntelee podcasteja tai musiikkia. Tiukempina esitys päivinä, joissa ensimmäinen esitys loppuu viideltä ja toinen alkaa seittemältä on just aikaa syödä ja saada 15 minuutin nollaus. Rahkosen Ollin kanssa Viimesessä laivassa kokeiltiin tuplaesityksissä sitä, mikä toimis paremmin. Se että välillä vähän nollaa vai että pitää ittensä käynnissä koko ajan.




Kumpi on rankempi, joku isompi rooli vai monta pienempää?
Se ei oo roolin koosta kiinni vaan siitä, mitä sä joudut fyysisesti tekemään siellä lavalla. Jos pitäis verrata niin Veljekset on huomattavasti fyysisesti rankempi siks että Veljeksissä me ollaan koko ajan lavalla, pitää olla koko ajan läsnä ja koko ajan näytellä. Kun sit taas Tarussa voi hetkeksi kun Bilbo menee pois ja Jonas tulee hetkeksi.




Millanen koulutus sulla on?

Valmistuin TEAKista 2015 eli oon teatteritaiteen maisteri, pääaineena näyttelijäntyö.



Yllättikö TEAKin opiskelu sut jotenkin?

Mulla ei ihan hirveesti ollu ennakokäsityksiä. Se yllätti, että se on kuitenkin tosi hyvin organisoitu koulu. Et vaikka se on taideala, ni se on yliopisto, jossa valmistutaan maistereiksi. Kirjotetaan kaikki kirjalliset opinnäytetyöt ja nekin on jo parantuneet, kun ne 90-luvulla saatto olla aikamoista sekamelskaa.



Mikä sun haaveammatti oli pienenä vai ooks sä aina haaveillu näyttelijän urasta?

Kyl mä jo 6-7-vuotiaana sanonu, että musta tulee näyttelijä. Kaikkee siinä välillä tapahtu ja 25-vuotiaana sit pääsin kouluun.



Mikä sä sit olisit ammatiltast, jos et olis näyttelijä?

Mä oisin opettaja. Oon ihan valmistunukki, filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajaksi. Eli olisin niitten ja draaman opettaja välillä, joka tekee tosi aktiivisesti näyttelijäntyötä harrastuksenaan.



Mikä on sun varhaisin teatterimuisto?

Taitaa olla Pekka Töpöhäntä esitys Jyväskylän kaupunginteatterissa. En muista tarkkaa ikää, mutta sen ikänen että muistan jotain esityksestä. Jyväskylässä sillon tällön vietiin aina teatteriin, et kyllä kulttuurillisen kasvatuksen olen kuitenkin saanut.



Onks sulla jotain unelmarooleja?

En viitti kaikkia suoranaisesti sanoa, kun sit ne ei koskaan toteudu. Enemmänkin minkä tyyppistä haluis päästä vielä tekemään, niin Shakespearea ja Tsehovia ja amerikkalaisia modernisteja. Musikaalipuolelta paljonkin erilaisia, se on aika iso litannia. Rooleista ois varmaan Phantom eli Kummitus Oopperan kummituksesta, Siel ois varmaan Chessiä, Miserablesin eli Kurjat tekisin koska tahansa uudestaan,

Jekyll & Hyde. Lukiossa olin kyllä Kesäyön unessa olin Pyramus, se teatteriseurueen äänekäs näyttelijä.



Onks sulla nyt kesäteatteria?

Ei oo. Tää on ollu tiukkaa puristusta elokuusta lähtien, niin on kesälomalla ja aion sen sellasena pitääkin, ellei jotain parin päivän kuvausjuttuja tuu.



Onko ajatuksena käydä kuitenkin kattomassa kesäteatteria?

Juu. Samppalinnaan tulee nyt se Jason Robert Brownin säveltämä Honeymoon in Las Vegas, Suomenlinnaan tulee Yksi lensi yli käenpesän, sekin kiinnostelee. Kyl kesällä yleensä, jos itellä ei oo töitä, on ihana et ehtii käydä kattomassa. Kesäteatterit on yleensä vähän rennompia et ne ei vaadi niin paljon mentaalista keskittymistä.








Kiitos haastattelusta, Jonas!
Seitsemän veljestä 12.5. asti
Taru sormusten herrasta 29.12. asti







Kommentit

Suositut tekstit