SUOMENNOS: Kari Arffman
OHJAUS: Jukka Keinonen
MUSIIKIN SOVITUS ja JOHTO: Antti Vauramo
LAVASTUS: Minna Välimäki
PUKUSUUNNITTELU: Sari Suominen
KOREOGRAFIA: Jouni Prittinen
VALOSUUNNITTELU: Kari Laukkanen
ÄÄNISUUNNITTELU: Lauri Malin
ROOLEISSA: Tomi Enbuska, Laura Huhtamaa,
Saana Hyvärinen, Mikko Jurkka, Anni Kajos (vier.) / Miila Virtanen, Jon-Jon
Geitel (vier.), Joel Mäkinen (vier.), Teemu Palosaari, Mikko Pörhölä, Elina
Ruti (vier.), Anna-Sofia Tuominen (vier.) sekä Aleksis Kyrö ja Aarre Reijula
TANSSIJAT: Antti Kyllönen ja Sonja Pälli
ENSEMBLE: Väinö Riihimäki (Tamk), Anton
Avela (Tamk) , Leea Lepistö (Tamk), Olga Lepistö (Tamk), Emilia Keskivinkka
(Tamk), Inka Mantsinen ja Veera Peltola / Iiris Terävä
Ystäväni näki Jekyll & Hyde -musikaalin Turussa
2013 ja rakastui. Minä näin Salon version 2017, niin kuin ystävänikin, ja
minulle kävi samoin. Ennustimme, että Jekyll & Hyde tultaisiin näkemään
Suomessa vielä uudestaankin muutaman vuoden sisällä, sillä Turun, Jyväskylän ja
Salon versioiden välillä ei ollut kuin muutama vuosi.
Meidän veikkauksemme oli: Tampere, 2019 ja pääosan
esittäjäksikin veikkasimme eri henkilöä. Kuitenkin olimme oikeassa siinä, että
musikaali vielä palaisi, ja kun Lahti julkisti syksyn 2020 musikaalinsa, olimme
enemmän kuin innoissamme.
-Nelli
Suurin ero, minkä tiesin kohtaavani jo teatteriin
mennessä, oli suomennos. Lahdessa käytettiin Jyväskylän kanssa samaa
suomennosta, kun taas Turku ja Salo käyttivät keskenään samaa. Suomennos oli
varmasti osasyy siihen, miksi minusta tuntui, että näytelmä ei lähtenyt heti
käyntiin. Kuitenkin jo ”Transformation” -kappaleen aikana hullaannuin suuresti.
Tämän suomennoksen heikko kohta on luultavasti se,
että se on tehty Turun käännöksen jälkeen, ja näin ollen se yrittää välttää
kaikkia Turun tekemiä ratkaisua.Välttäminen ei ole aina kuitenkaan onnistunutta.
Joukkokohtauksissa voimana on upea näyttelijäntyö,
sekä Sari Suomisen puvustus. Myös Minna Välimäen lavastus onnistuu ajoittain vangitsemaan katseen. Itse olin täysin rakastunut Jekyllin
kirjastoon, totta kai.
Musikaalin soundtrack on erittäin pitkä, eikä tästä
versiosta ole uskallettu jättää melkein yhtäkään kappaletta pois. Toki kappaleet
ovat upeita, mutta välillä tuli enemmän olo, että katsoin hahmoja esittämässä
kappaleita kuin kertomassa tarinaa. Suosikkini ”Bring on the men” onnistui
kuitenkin aiheuttamaan minulle kylmät väreet, niin kuin toivoinkin!
Musikaali päästään sekaisin olevasta tiedemiehestä,
joka luo itselleen murhanhimoisen pahan puolen, ei ole kevyttä katsottavaa,
eikä sen kuulukaan olla. Lahdessa kuitenkin musikaalin ikäraja on 12 vuotta,
joka pakottaa lieventämään tarinan raakuutta. Muun muassa piispa ei ole enää
lapsiin sekaantuva pedofiili, eikä ”Dangerous game” ole niin kiihottavan
kutkuttava ilman sänkypuuhia. Tämä ei ole perheystävällinen musikaali ja
sellaisena sen pitäisi myös pysyä.
Musikaalissa loistavat kuitenkin roolisuoritukset. Kaksoisroolitetun
Lucyn roolissa näin Anna Kajoksen, jonka vahva ääni ja upea ulkonäkö
vakuuttivat minut heti. Musikaalissa kuitenkin suurimmin oikeutetusti loistaa Jekyllin
ja Hyden roolissa nähtävä Joel Mäkinen. Hän onnistuu todella luomaan pelottavan
Hyden, ja ensi kertaa nähtävä muutos todella toi ison onnellisen hymyn
huulilleni samalla, kun ihokarvani nousivat pystyyn.
Tiesin Mäkisen jo etukäteen olevan loistava
näyttelijä, etenkin fyysisesti, mutta tämä rooli nostaa hänen osaamisensa,
ainakin minun silmissäni, aivan uudelle tasolle!
 |
| Kuva: Aki Loponen |
Kommentit
Lähetä kommentti